Tahti hiljenee..

Selvästi on suunnittelun hiipumista ilmassa, tiedä sitten mistä johtuu, vaivaako lomautus vai rupeaako kaikki tässä vaiheessa suunniteltavissa oleva olemaan suunniteltu..
Epätoivoista häiden aikaistamista yritettiin lauantaina, mutta ei se päävoitto osunut vieläkään kohdalle. (Tietääkö joku uusien lottomiljonäärien sähköpostiosoitetta, kerjuukirje lähtisi matkaan heti.. =D)

Hääpuvusta ei vieläkään ole kuulunut mitään, josko nyt tämä olisi se viikko kun saavat sen matkaan vihdoin.
Selvisi tuossa menneellä viikolla, että ihan turhaan olen ollut "huolissani" siitä että Viitanen tietää millainen puku minulle on tulossa. Katseltiin hetki jotain hääohjelmaa jossa morsian juuri puki hääpukua päällensä, Viitanen totesi "tuohan on melkein kuin se sun pukus". Voin kertoa että samankaltaisuutta löytyi tasan siitä että puku oli olkaimeton. Eli siis yllätys tulee olemaan kun minut näkee vihdoin hääpuku päällä. =)

Vieläkään ei ole Bestmanistä mitään tietoa, olisi mielenkiintoista tietää että pantataanko tietoa minulta jostain syystä, vai eikö tosiaan mitään hajua vieläkään ole. No, Kaaso on sen verran tehokas että hoitakoon sitten Bestmanin hommatkin jos ei häihin mennessä sellaista ilmaannu... =)

Mitäs jos sitä meniskin maistraatissa naimisiin jo nyt ja järjestäiskin sitten vaan juhlat suunniteltujen häiden aikaan? (No ei oikeesti kuitenkaan)

I´m in love...

Kävimme tänään katsomassa niitä, paljon tässäkin blogissa mainostettuja, Pellavan tiloja. AIVAN IHANAT! Se oli kertalaakista selvä, että meidän häät pidetään siellä. Ihanat tiiliseinät, lautalattiat, ihana.. Ainoa miinuspuoli paikassa on se ettemme saa omaa hääkakkua viedä sinne, vaan kaikki pitää tulla Amican puolelta. Olisi ollut niin ihanaa saada juuri sellainen unelmien hääkakku, oman pikkusiskon/kaason tekemänä. Kerkisimme jo hiukan katselemaan millaisen kakun hän olisi tehnyt, ja olisi jopa suostunut tekemään juuri sellaisen jonka olisin halunnut. No, kaikkea ei voi saada....
Nyt kun siis paikka on valmiiksi päätettynä, odottelemme sitä heinäkuun alkua jotta pääsemme kirkon varauksen kimppuun. Niin ja pitäähän sitä vielä raapia kasaan jostain se Pellavan varausmaksu. (Helppo homma, kun nytkin pyörii mun kohdalla lomautukset..) Mutta, asioilla on tapana järjestyä. Jos jotain haluan oikeasti, senhän myös saan! Sainhan Viitasenkin.. =D

Seuraavana projektina olisi saada tuo sulhanen päättämään itselleen se Bestman. Joka päivä yritän sitä siinä patistaa ja tulos on aina sama, ei tietoa.

Tänään kyselin, kuinka sulho haluaisi hääpäivänä edetä. Perinteiden mukaan, jolloin sulhanen näkee morsiamen vasta kirkossa ensimmäisen kerran, vai vähemmän perinteisesti, jolloin mentäisiin samaa matkaa kirkkoon. Vastaus oli erittäin miehekäs:"Vedänks mä vermeet päälle heti aamusta ja meen kaupungille odottaan?" Kommentoippas tohon sitten jotain... =)

Budjettimietintöjä..

Tässä lueskelin foorumin tekstejä siitä että millaisia summia ihmiset ovat häihinsä laitteneet/laittamassa, ja isoja heittoja niissä summissa oli. Pienin taisi olla 800€ ja suurin 15000€, pikkuisen erilaisia häitä ihmiset tuntuvat pitävän.
Suurinta kummastusta minussa kuitenkin herätti se, että melkein joka toisella parilla vanhemmat maksavat häät tai ainakin osallistuvat tuntuvasti kulujen maksamiseen. Ei käynyt pienessä mielessänikään että vielä nykypäivänä se olisi niin yleistä. Kyllä meillä suunnitelmat lähtevät siltä pohjalta että itse joudutaan joka penni jostain nyhtämään. (Tosin Anoppi itse tuossa soitteli yksi päivä ja sanoi osallistuvansa pienellä summalla rahoitukseen. Summaa en kysellyt tarkemmin, kaikki on vaan plussaa mikä ylimääräisenä tulee.)
Ei tulisi mieleenkään edes kysyä vanhemmilta et "Hei, päätettiin mennä naimisiin. Maksatteko meidän häät?" Ihan hullua!!
Mutta meitä onkin niin moneen junaan... (Ja me taidettiin jäädä kokonaan kyydistä..=D)
Bändin sijasta päätettiinkin ottaa DJ soittamaan, saa hiukan pienemmällä hinnalla. Ja eihän kukaan nyt mitään humppaa halua koko iltaa kuunnella. =)

Aivan liian pitkä aika häihin, vielä 1v 3kk ja 19pv.......

Tarjouksia... part two

Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja vihdoin sitten soittelin sinne Pellavaan, kun vieläkään sieltä en vastausta saanut.
Puhelimessa kanssani puhunut henkilö kyllä sanoi lähettäneensä vastauksen, mutta tiedä sitten mihin bittiavaruuteen sekin sitten on kadonnut...
No joka tapauksessa, sain asioita sen verran selviteltyä että paikka on nyt sitten alustavasti meille varattuna. Ensi viikolla tarvisi mennä sitten katsomaan, että miltä siellä oikeasti näyttää. Toivottavasti netissä olevat kuvat eivät kauheasti valehtele...
Varausmaksu tarvitsee kuulemma maksaa siinä vaiheessa kun vahvistetaan varaus, mikä nyt sitten saattaa olla koska vaan. Riippuu ihan täysin siitä, kuinka monta kyselijää sille päivälle ilmaantuu. Kyselijöiden ilmaantuessa, olemmeko oikeasti ottamassa paikan ja siinä tapauksessa tarvitsee varusmaksu maksaa heti. Sen jälkeenhän paikka on varmasti meidän, mutta tarvitsee kyllä olla aivan varma sitten että haluaa sen, koska varausmaksua ei palauteta tilaisuuden peruuntuessa.. Laskun loppusummasta se kyllä sitten vähennetään pois.
Hääkirkkona tulisi varmaankin sitten olemaan itse Tuomiokirkko, sikälimikäli saan sen siinä vaiheessa meille varailtua. Olisi hyvän matkan päässä juhlapaikasta, ja varmaan remontin jälkeen ihan edustuskuntoinenkin. (Toisaalta, isossa kirkossa se virsien aikainen syvä hiljaisuus oikein korostuu.... =D)

Tarjouksia..

Nyt ollaan hääpaikkaa etsiskelemässä.. Alunperinen suunnitelmahan oli, että otamme paikan jonne voimme viedä omat alkoholijuomat, jotka olisi siis haettu Virosta, ja ruuat sitten pitopalvelusta. Tarkkoja laskutoimituksia teimme (siis minä tein..) ja päädyimme sitten kuitenkin, kaikkien vaivojen säästämiseksi, ns. "valmiiseen pöytään". Hintaero ei kuitenkaan ole kovin merkittävä ja onhan se mukavampi kun kaikki hoidetaan valmiiksi, sekä ennen että jälkeen. Saavat myös kaikki vieraat keskittyä täysillä juhlimiseen, eikä minkään perunakattilan vahtimiseen.
Tietenkin tällainen budjettipäätös vaikuttaa myös jollain tavalla... Meillä tulee olemaan omakustanne baari auki koko illan, eli kannattaa varautua omalla rahalla jos oikein "kännit" meinaa vetää. Budjettiimme mahtuu alkumaljat sekä ruokaviinit.
Tulimme tulokseen ettemme halua mitään "kaljakoribileitä" ja jos joku oli tulossa vain ilmaisen viinan takia, saa sitten meidän puolestamme sitten vaikka jättää tulematta..... Ilkeää... =)

Viitanen innostui kovasti Pellava-nimisestä juhlapaikasta, jonka löysi ihan itse. Hintakin oli vertailussa ihan kohtuullinen. Lisätietopyynnön lähetin jo pari päivää sitten, mutten ole vielä vastausta saanut. (Tarjouksen siis pyysin jo aiemmin..) Kovasti mietityttää tuo 500€ varausmaksu. Tarvisiko sellainen maksaa heti (johon ei todellakaan nyt ole varaa..) vai maksetaanko se lähempänä kyseistä ajankohtaa????
No katsellaan nyt mikä tulee olemaan lopullinen päätös, tuo on tällä hetkellä vahvoilla... =)

Edelleen pukua odottelen, ehkä ensi viikolla voisi jo kuulua siitä jotain. Rupeaa silloin olemaan valmistumisaika kulunut.
Joutuu varmaan vielä laihikselle ennen häitä, sen verran tuntuu ylimääräistä nyt kertyvän vyötärölle. Tai sitten pitää etsiä hyvä ompelija tekemään kiilasuurennokset puvun kylkiin... =)

Suunnittelua..

Tänään olisi tarkoitus pitää "suunnitteluilta", vain me kaksi ja pullollinen kuohuviiniä... (Kiitokset äidille kihlajaislahjasta..)
Pitäisi saada Viitanen valitsemaan Bestmaninsä ja vieraslistaa tarvitsisi hioa lähemmäksi todellista.
Kaasohan minulle on jo valittuna. Valitsi itse itsensä.. =D En kerinnyt Jaminalle kuin kertoa että menemme naimisiin, kun jo puhelimen toisesta päästä kuului "Mä oon sitten kaaso!!!!"
(Valinta tosin oli muutenkin itsestään selvyys)

Häiden värimaailma tulee olemaan valkoista, mustaa sekä tumman punaista. Aivan pukuni ja kukkien mukaan. Kodin ykkösestä kuulemma saa halpoja mustia lakanoita pöytäliinoiksi. =)

Kihlasormukset muuten meillä ovat titaania, kumpikaan ei halunnut perinteistä kultarinkulaa joten päädyimme näihin. Sen verran ovat erikoista kamaa, että emme saaneet sormuksiamme samasta liikkeestä. Tonin sormus haettiin Sokoksen Timanttisilta ja minun Kalevan Prisman Timanttisilta. Ja ovat muuten ainoita Tampereella näitä kokoja.
On vaan haaste löytää vihkisormus joka käy yhteen kihlasormuksen kanssa. (Ja mahtuu meidän budjettiin..)

Välillä tuntuu että tässähän on kohta melkein kaikki valmiina, ei muuta kun juhlimaan. Ja sitten iskee se todellisuus. Asioita on niin miljoonia jotka tarvii miettiä, osaa ei ole edes osannut aikaisemmin edes ajatellakaan.

Viikko sitten päätimme vihkikirkon, ihan vain siksi jottemme jää kirkkoa vaille. Minä sitten reippaana soittelemaan seurakuntatoimistoon, että kirkon haluaisimme varata. Tähän sitten kiltti virkailija minulle totesi että soitteleppa heinäkuun alussa uudestaan..... ÖÖöö, pieleen sekin päätös kun ei ollutkaan kiire sillä lainkaan... =)

Avustajia järjestelyihin ilmeisesti tarvisi "nakittaa", kun on niitä näpertelyjä ja koristeluja sun muita. Nyt vaan pitää miettiä keitä kehtaa pyydellä.... Äidille on jo laitettu lapsien vahdinta sille päivälle. (Muistin jopa kysyä, itselleni oli aivan itsestään selvyys.. =b )

Jatkanpa taas pullien paistelua ja kirjoittelen lisää kun keksin lisää kerrottavaa.....

Bloggailun aloitus..

Kovasti on jo hetken aikaa tehnyt mieli aloitella jonkinlainen blogi, joka ehkä sitten häiden jälkeen muistuttaisi kuinka hauskaa tämä kaikki oli. =) (Tiedä sitten kuinka paljon muita kiinnostaa lueskella näitä..)
Yritys on hyvä yrittää saada myös miespuolista kommentointia tänne, mutta saa nyt nähdä onnistunko siinä koskaan..

Kihlauksemme tapahtui erittäin romanttisesti kauniina kevät-talven päivänä, 26.2.2009.
Kosijana toimin minä, ja paikkana oli auto. Olimme matkalla kaupasta kotiin... =) (Lapset tietenkin takapenkillä..)
Ehkä oli kuitenkin hienoinen yllätys että Viitanen suostui niinkin helposti kosintaan, pieni epäilys kun mielessäni iti koko idean ajan toteuttamishetkeen asti. Yllätys oli kuitenkin erittäin kiva ja toiveiden täyttymys!! =)

Siitähän tämä kaikki suunnittelu sitten lähtikin.....

Suunnitteluhan alkaa aina häiden ajankohdan päättämisellä. Meillä se kävi suht yksinkertaisesti, heinäkuu kuulosti hyvältä ja Toni arpoi kalenterista päiväksi sen kymmenennen. Näin, päätetty oli.
Seuraavat kaksi iltaa kulutettiinkin sitten internetin ihmeellisessä maailmassa, erilaisia hääpukuja katsellen. Toni katseli itselleen pukua ja minä itselleni. Loppujenlopuksi, unelmien mekko löytyi todella helposti eBaysta. Eikä hintakaan todella päätä huimannut. Yritän saada jossain vaiheessa liitettyä kuvan unelmieni puvusta tänne, kaikkien nähtäville. (Kaikkia kun emme yrityksistä huolimatta saa kutsuttua häihimme... =D)

Tonia nyt vielä yritän saada puhuttua ympäri luopumaan ajatuksesta jonka mukaan hänellä olisi silinteri päässään häissä.. (Kaikki avut otetaan vastaan!!)

Kovasti olen yrittänyt paikkoja katsastella ja tarjouksia pyydellä, mutta mitään ei vielä ole päätetty suuntaan eikä toiseen.
Melkein kaikki kivalta kuulostavat paikat omaavat A-oikeudet, ja se taas tietäisi suurta lisämenoerää hääbudjettiin. Emmehän me voi ihmisiä kuitenkaan kuivin suin koko iltaa istuttaa... =)
No katsellaan mitä eteen tulee, onhan tässä aikaa vielä......


-Pirita