Päivä lähenee..

Taas on päässyt pitkä aika vierähtämään blogin päivityksissä...

Paljon on tapahtunut sitten viime kerran. Ostimme Nokialta omakotitalon jota olemme remontoineet vauhdilla ja nyt jo muutimme viime viikolla tänne. Pikkuisen on kiiretä pitänyt, sillä bloggailu onkin jäänyt. =)

En mä silti häitä ole kokonaan unohtanut.
Kävin Morsiusgallerian alennusmyynneissä ostoksilla muutama viikko sitten. Sieltä jäikin käteen huivi sekä huntu. Huntu varmaankin tulee herättämään keskustelua, sillä en muuttanut päätöstäni ostaa musta huntu. Sellaisen se siis nyt on. Ja on muuten hieno. =)
Niin ja kakunkoriste tuli galleriasta mukaan myös.

Bijon Birgitestä (meniköhän nimi oikein) ostin korut itselleni. Täyttä valetta kaikki, mutta enpä ole aitoja oikein osannut ikinä muutenkaan arvostaa. Yhtä hienolta ne näyttää, eikä pelota yhtä paljon käyttää niitä kuin aitoja. Tiarankin hankin, kampamallin tosin. Vielä pitäisi tytöille löytää samanlaiset. Nealle se on ollut suurin toive koko suunnitteluajan, että saa tiaran. =)
Korujen ostossa antoi haastetta rannekorun löytäminen. Todistetusti minulla on jotain normaalia pienempää, meinaan ranne. Kaikki korut melkein olivat liian suuria ranteeseeni. Mutta löytyi se sopiva sittenkin.

Pikalöytö tapahtui Nokian Kapphallista. Olimme äidin kanssa menossa ihan ruokaostoksille, kun bongasin Kapphallin näyteikkunasta Nealle morsiusneidon mekon. Se on aivan kuin unelma, ja juuri sellainen kuin olin kuvitellut sen voivan olevan.

Seuraavaksi olisikin ohjelmassa kutsujen tekoa ja niiden lähettäminen. (Malli on jo suunniteltu)
Esteiden tutkinnankin voisi jo suorittaa, kunhan Viitanen vain töiltään kerkiää kanssani maistraatissa poikkeamaan.

Kyllä tässä hommaa piisaa, paikassa jos toisessa, mutta eiköhän sitä selvitä.
Huomaatte kyllä kun stressitaso alkaa kesää kohti nousemaan... =)

Remonttitunnelmin terveisiä....